Me asutaan rivitalossa, jossa on asukkaita kahdessa kerroksessa. Me kuljetaan rinteen päältä sisälle niinkö maan tasosta ja alakerran setä asuu meidän alakerrassa olo- ja makuuhuoneen alapuolella ja hän kulkee meidän takapihalta (lue parvekkeen alta) omaan kotiinsa.Siis rivari on rakennettu rinteeseen.
Parvekkeelta kuului vain; Oho, sinne meni! Menin sitten katsomaan tilannetta. Elias on nyt sitten jälleen keksinyt pudottaa meidän koko omaisuuden alakerran sedälle. Näyttää olevan hänen etupihallaan meidän kukkalaatikoiden pidikkeet (4kpl), Eliaksen sukka, pikku-auto, kesähattu (joka oli aamulla hukassa) sekä Eliaksen pyörän poljin, hiivatti! Sieltä on kerätty kyllä yhtä sun toista. Näytti kuusessa olevan Eliaksen jäätelökin. Se oli sulanut kauniisti pitkin oksia....
Paasasin äsken pojalle tuolla parvekkeella, että sinne ei mitään nakella enää alas tai saa riiviö pysyä sisällä.
Elias katsoi mua hyvin vihaisesti suu mutrussa, alta kulmien ja sanoi topakasti; tyhmä äiti!
Vissiin mä sitten oon, voi surku. Ikinä ei ole poikani suusta moista kuulunut, mutta hän on kuullut isommilta ja osasi käyttää sitä tilaisuuden tullen. Aluksi tuli hetkellisesti paha mieli, mutta oli pakko lähteä sisälle piiloon nauramaan, oli niin huvittavaa.