Katjan komposti

Paketti saapui :)

2009-03-31T15:22:01+03:00

Onnetar suosi mua Tarjuskan blogiarvonnassa.

Tällaisia kivoja juttuja sieltä löytyi, mutta mitä pitikään sisällään kirjekuoret ja pari kaunista pientä pakettia?

Tarja on omin käsin tehnyt turkoosin korusetin johon kuului kaulakoru ja korvikset. Voi kun tykkään :) Kaulakorun keskellä on pieni kännykkäkoru. Perhosessa oli pieni klipsi takana, joten tämä löysi paikkansa keittiön verhoista. Kaksi kaunista korttiakin sain. Nämäkin ovat Tarjan oman käden tuotosta. Ja sitten tuo huippu-ihana taulu -Tarjan maalaama, ihana, ihana! Lisäksi oli suklaata ja daim-juomaa, jotta saa suun makeaksi. Unohtamatta tärkeitä elinluovutuskortteja.

Kiitos Tarja <3

Hammaskeiju kävi kylässä :)

2009-03-31T11:57:01+03:00

Eliaksen eka hammas lähti 30.03.2009. Samainen (eka)hammas puhkesi suuhun 19.08.2004

Nyt odotellaan, että isojen poikien rautahammas kasvaa tilalle :D

Askartelua

2009-03-31T11:47:01+03:00

Minä, Hanna, Anu ja Seija yritettiin värkätä pöytäkoristeita Hannan ja Jarmon tuleviin elokuun häihin.

Materiaalina eripaksuisia pajun pätkiä, sekä kuumaliimapistooli.

Käsiä tarvittiin aikas monta :D

Tällainen kehikko siitä tuli. Tämän kehikon sisään oli suunniteltu kynttiläsomiste keskelle ja kummallekin reunalle kukkakimput. Täytteeksi mahdollisesti sammalta, pyöreäreunaisia kiviä, mustikanvarpuja jne.

Tunnustus blogilleni :)

2009-03-09T10:10:01+02:00

Tällaisen tunnustuksen sain Tarjuskalta.

Kiitos Tarja, tämä lämmittää sisintä :) Olin hyvin yllättynyt, koska blogini viettää nykyään hiljaiseloa.

Päivittäin kierrän tietyt blogit läpi ja luen uudet kirjoitukset. Laiska olen kommentoimaan tai yleensäkään jättämään jälkeäni käynnistäni. Kuitenkin blogit kuuluvat joka päiväiseen elämääni.

Itse haluan antaa tämän tunnustuksen seuraaville blogeille:

Hallatar Tätä blogia olen seurannut jo kauan ja täältä tulee sellainen seesteinen olo.

Kuusela Täältä saa voimia ja rauhaa luonnosta, sekä välillä kipakat naurun pyrskähdykset. Pekka on niin loistava tarinan kertoja.

Myrkytär Ihania tarinoita pienen lapsen äidin, "uranaisen" ja vaimon kertomana. Myrkyttärellä on taito kirjoittaa asiaa.

Tässäpä olisi kolme blogia, joita seuraan ahkerasti. Näiden lisäksi suosikeissani on muutama muukin blogi mm. Elämä on elämää.

Kuvahaaste

2009-02-23T17:47:01+02:00

Katri-Mari haastoi minut kertomaan hyvän uutisen seuraavasta kuvasta.

"Uutinen (uutiset) tarkoittaa uutta tietoa ajankohtaisista asioista."

Hmm... Haaste on vaikea, mutta museon sivuilta löysin itsellenikin uutta tietoa, jonka aion tässä uutisoida :)

- Museon syntymäpäivänä 21. 10. museoon on aina vapaa sisäänpääsy.

- Kansainvälisena museopäivänä 18.5. museoon vapaa pääsy.

Haasteen säännöt.

1. Kirjoita hyvä uutinen kuvasta ja julkaise se, ellei huvita niin haasta joku toinen sijaiksesi.

2. Valitse joku kuvistasi haastekuvaksi.

3. Julkaise kuva ja haasta muita.

Haastan Kuuselan isännän kertomaan tästä kuvasta hyvät uutiset :)

Uusia tuulia...

2009-01-12T19:12:01+02:00

Koska Vuodatuksessa takkuillee tuo kuvien lataaminen aina vaan, päätin että tämä blogini saa toimia jatkossa ihan vaan ja pelkästään kirjuuttelun muodossa. Eli tänne kirjoittelen asiaa, asian vierestä ja muuta hömppää.

Uusi blogini sisältää mielenkiintoni kohteita, jossa pääasiassa ovat kuvat lyhyiden tekstien kera mm. käsityöt, puutarha ja Partylite. Tervetuloa käymään kylässä :)

Molempia blogeja saa kommentoida ja se ois suotavaa. Koitan ittekin piristyä hiukan tässä blogimaailmassa ja käydä lukemassa juttuja, katselemassa kuvia mm. käsitöistä ja kommentoimassa blogeja.

Paluu blogien maailmaan

2009-01-06T11:45:01+02:00

Tämän suon rämpimiseksi ei ole muuta vaihtoehtoa,
kuin vetää saappaat jalkaansa antaa elämän upottaa,
kipujen kastella. Sitten kuivatella varpaitansa,
huokaista huoliansa toivon auringon valaisemalla kivellä.

Niin se syksy jäi taakse ja selvisin siitä jälleen, vaikka se tuntuikin ajoittain ylitsepääsemättömältä.

Kirjautuessani vuodatukseen, oli täällä tapahtunut muutoksia. KOJELAUTA.... sellainenhan on autossa! Mä olin ihan pihalla koko hommasta, mutta uteliaisuuttani klikkasin moista sanaa. Sieltähän löytyi kaikki, mitä kaipasin. Olin täpinöissäni, että sivu on varmasti sujuvampi (nopeampi) kuin ennen, mutta mitä vielä. Mä oon yrittänyt ladata jo tunnin ajan 5 kuvaa! Eli vuodatus menee harkintaan jatkanko täällä, muualla vai lopetanko kokonaan blogikirjoittelun. Kuvat on tärkeä osa mun blogiani.

Seuraava päivitys tulee heti, kun saan kuvat ladattua tänne (toivottavasti jo kuluvana vuonna).

Tahdon kiittää vielä kommentoijia lohdutuksen sanoista. Ne lämmittää nyt, mutta masentuneena niillä ei ole mitään merkitystä, niinkö ei millään muullakaan. Haleja teille.

Säilyttäköön tämä vuosi sen mitä rakastat.
Tuokoon uusi sen mitä kaipaat ja
vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat.
Onnea vuodelle 2009!

Tähtiä tavoitan

2008-10-30T11:06:00+02:00

                            Ehkä taivuin tuuliin aikaisin,
                            kuka paremmin tietää?
                            Ehkä etsin polkuni takaisin,
                            jos vielä sulaa, jos vielä
                            sulaa sieluni jää.

                            Tähtiä taivaalta tavoitan,
                            tiedän otteeni vapisevan.
                            Vielä vaununi valjastan
                            ja suuria odotan.

                            -Kaija Kärkinen ja Ile Kallio

Komposti hiljenee, ainakin hetkeksi. Kiitos blogini vierailijoille ja etenkin lämmin kiitos kommenteista.

Vuodatusta

2008-10-08T12:05:00+03:00

Mennyt kesä töissä oli antoisa monellakin tapaa. Sain kokea mm. sen, mitä on olla työpaikalla kiusattuna/syrjittynä. Tämä tapahtui mua kohtaan yhden ihmisen toimesta ja olen niin kiitollinen siitä, että hän ei saanut jengiä mukaansa tähän ilkeilyyn. Kiitollinen olen myös siitä, että sain tukea työkavereilta pahaan olooni. Tästä tyrannin käytöksestä ei tullut loppua edes työnjohtajan toimesta, mutta hän siirtyi toisiin työtehtäviin ja samalla toisen työnjohtajan alaisuuteen. Tällä henkilöllä on todella heikko itsetunto, sen tulin huomaamaan, koska hän pelkää sitä, että tulevaisuudessa (ehkä)olen hänen pomo. Hänen mielestää paikka kuuluis hänelle, koska on ollut jo kahdeksan kesää tuolla töissä ja mä vain kaksi. No, mulla on alan koulutus, joten siinäpähän kitisköön. Selvisin loppukesästä ainoastaan muiden työkaverien tukiessa, etenkin työparini, jonka kanssa tein viimeisen kuukauden ajan töitä, kiitos Sinulle -tiedät kyllä kuka, jos tätä luet.

Tässä nyt olen ollut viikon verran työnhakijana ja kesälomaakin oli reilu viikko ennen sitä. Silti mä olen ihan hemmetin väsynyt. Hommia ois kauheesti sisällä kuin ulkonakin, mutta asioihin tarttuminen vaatii aikaa. Mikään ei kiinnosta ja teen kaiken niinkö robotti.

Elias vie kyllä viimeisetkin mehut joka päivä. Hän on vilkas ja omatoiminen. En ymmärrä miten tuo poika ehtiikin tehdä niin paljon sotkua ja särkeä mitä milloinkin. Oon yrittänyt miettiä toivottomina hetkinä Juhoa ja saanut siitä voimaa, että meillä on kuitenkin Elias.Siltikään mä en tahdo jaksaa! Olenko mä nyt epäkiitollinen?

Koira rassaa niin vietävästi. Onhan se perheenjäsen ja miehen metsästyskaveri. Ei vaan huvita, kun sais jopa kaksi kertaa päivässä imuroida hiekat ja karvat lalttioilta. matot ja lattiat aina likaisena, ikkunat ja peiliovet täynnä kuonon jälkiä, kuolavanoja valuu sieltä täältä.

Kissat sotkee. Kodinhoitohuoneessa on kakkasia tassun jälkiä ympäriinsä, ruoat on levitetty ympäriinsä, kaikki paperi silputaan jne. Joka päivä saa ainakin kertaalleen olla jynssäämässä kodinhoitohuonettakin.

Mä haluan siistin kodin tai ainakin, että se hetken pysyin järjestyksessä kun oon siivonnut, mut mitä vielä! Toisesta päästä kun aloittaa ja loppuun pääsee, on se työ aloitettava heti uudelleen.

Nyt viimeisinä kuukausina mulle on kasautunut kauheesti paineita ja tahtoisin vaan olla. En jaksais huolehtiä nyt yhtään mistään muusta kuin itsestäni ja yleensäkään ottaa vastuuta mistään. joku sisälläni huutaa: Antakaa mun olla rauhassa, antakaa mun nukkua!

En tiä, masennusko se on tuloillaan -taas.

Vihdoinkin valmiit sukat

2008-09-29T08:35:00+03:00

Näissä sukissa vierähtikin useampi viikko ennen kuin valmistuivat. Ensinnäkin ei innostanut yhtään tehdä näitä, kun lanka alkoi uhkaavasti hupenemaan ja jouduin tekemään keskellä kärkiosaa tyhmän näköisiä raitoja. Mielestäni maailman rumimmat sukat tein tällä kertaa.

Lankana Katia line nylon (ruskea ja vihreä), sekä punainen Marks&Kattens Strompe & Jumpergarn.
Puikot 2½ ja 3
Lankaa kului 54 g ja aikaa ihan vietävästi ; )